tiistai 14. toukokuuta 2013

My paradise is right next to you ♥


 Olen ehkä hieman stressaantunut. En osaa sanoa, sillä kukaan ei ole kertonut, miltä se tuntuu. Mutta ehkä olen. Koska huomenna on viimeinen vapaapäivä ennen viimeistä viikkoa. Ja meillä on vielä kolme koetta. Ja menemme sinne Helsinkiin 24. päivä.... Jännittää jännittää jännittää....! Ja innostuin muokkaamaan kuvia, joten vanhoja kuvia sitten tänään. Ja novelli. Koulussa kirjoitimme haikuja ja tankoja, yhdestä ainakin tuli aika hieno. Se vihko jäi kouluun, joten voin joskus myöhemmin laittaa pari tänne.

"And I don't want the world to see me, 'cause I don't think that they'd understand. When everything's made to be broken I just want you to know who I am" 
(The Goo Goo Dolls, Iris)

 I think I might be under stress. I can't tell because nobody has told me what it feels like. But maybe I am. Tomorrow's my last free evening before the last week of school. And we have three exams. And we're going to Helsinki on the 24th... Exiting exiting exiting...! And today just old pictures that I edited because it was fun. And I think I'll translate that short-story... Not now or next week but when I have time.





Valkoista tuhkaa tuulessa

Minä en pukeudu mustaan, sillä sinä käskit minua pukeutumaan valkoiseen, kun joku kuolee. On lämmin päivä, ja aurinkoinen iloisuus tuntuu pilkkaavan suruani. Olen yksin. Ketään ei näy kaduilla eikä autojakaan kulje missään. On kuin koko maailma olisi kuollut.
Kävelen katua pitkin ja äkkiä on kuin minut olisi tempaistu takaisin kuukausien päähän.

"Minä haluan kuolla", sanot laskeutuessasi vierelleni nurmikolle makaamaan. Naurahdan vaivautuneesti. Luulen, että se on vitsi. En usko, että sinä oikeasti haluaisit kuolla. "Katso tätä", sanot vetäessäsi oikean hihasi alas. "Eilen oli kamalaa."
Punaiset veritahrat läiskittävät valkoista sidettä, joka peittää kättäsi. Katsot minuun kysyvästi ja olet ottamassa sidettä pois, mutta minä pudistan päätäni. En halua nähdä.

Se oli minun suurin virheeni. En halunnut nähdä SINUA. Minä näin vain sen kuoren, jonka olit itsellesi rakentanut. Minä katsoin silmiisi, mutten halunnut nähdä niistä sisälle. Vaikka sinä avasit itsesi minulle, yritit vetää minut maailmaasi. Huusit apua, mutta minä en tullut auttamaan. Minä luulin että sinä leikit. Mutta sinun kipusi oli todellista. Sinun rakkautesi, jonka halusit antaa minulle, oli todellista. Sinun elämäkuolema kuolemaelämäsi oli todellista.
Tänään minä tiedän, että se on totta. Sinä et vain sanonut niin, sinä oikeasti myös toivoit sitä. Kiipeän kuluneet portaat ylös kivipaadelle, jossa kuolleet on poltettu jo kauan. Sinä olet ainoa ruumis. Yritän kävellä luoksesi romahtamatta, mutta nähdessäni kasvosi vajoan polvilleni. Kyynelet eivät tule, sinä näytät siltä kuin nukkuisit. Ainoastaan ranteisiisi kaiverretut sanat paljastavat, ettet ole enää täällä. Veri on ehtinyt vasta hyytyä, mutta huulesi ovat valkoiset. "Goodbye" ja "I luv u L" lukee käsivarsissasi. Silitän haavojasi hellästi, ja otan käteeni polttoöljyämpärin. Silmäni sumentuvat kyynelistä ja polveni ovat pettää, kun valelen sinut polttoöljyllä.
Katson sinua kauan, toivoen että nousisit ja sanoisit, että tämä oli vain vitsi. Mutta niin ei käy, vaikka tuijotan sinua ikuisuuden. Myrskyt, sateet ja kuivuus tulevat ja menevät, mutta mikset sinä herää?
Tulentekovälineet ovat kädessäni. Sytytän tulen ruumiiseesi irrottamatta katsettani hetkeksikään kasvoistasi.
Sinä palat, ja minä haluaisin vetää sinut pois tulesta. Mutta jossain syvällä sisimmässäni tiedän, ettet sinä ole pitkään aikaan ollut elossa.
Pitkän ajan kuluttua olet muuttunut aivan kokonaan tuhkaksi. Polvistun tuhkasi vierelle ja työnnän käteni kuumaan tuhkaan. Se polttaa käsiäni, mutta minä en halua ottaa käsiäni pois, sillä sinä olet siinä. Tuuli puhaltaa tuhkaa pois, ja minä yritän estää sitä onnistumatta. Itken.

Tuuli puhaltaa yhä lämpimän tuhkan käsistäni. Yritän huutaa, mutten saa itkultani ääntä aikaan. Tuuli vie tuhkan mukanaan. Istun maassa kauan, silmät kiinni. Kyyneleni ovat jo loppuneet kokonaan. Istun hiljaa, ja kun avaan taas silmäni, tuhka on poissa. On kuin sinua ei olisi koskaan ollutkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti