Kevät on siis. Parasta tässä keväässä on ollut meidän valtava kirsikkapuu. Näen sen huoneeni ikkunasta, enkä siten voinut olla huomaamatta, että se alkoi kukkia (vaikka paljon muita yhtä näkyviä asioita jääkin usein huomaamatta). Ja siinä kirsikkapuussa on parasta sen valokuvaus. Kun asettelee keskellä yötä kameran jalustaa avonaisen ikkunan vieressä että saisi kuvan katuvalon valaisemista kukista, tuntuu siltä että on kerrankin yrittänyt kuvata aihetta riittävän monesta kulmasta/monena vuorokaudenaikana. Tänään koko puu surisi. Kun pysähtyi katsomaan silloin, kun ei tuullut, saattoi nähdä, että siinä pörräsi mehiläisiä ja kimalaisia vaikka kuinka.
Niin, ja lauantaina aamuyöllä olen lähdössä luokan kanssa kulttuurimatkalle Pariisiin! Jännittää ihan hirveästi, mutta onneksi huomenna ei ole koulua, niin ehtii käydä ostamassa puuttuvat asiat ja tehdä matkaesitelmänkin loppuun...koska päättötyö ei opettanut tekemään asioita loppuun ajoissa, vaan ainoastaan aloittamaan ajoissa.
Pariisinmatkasta tuleekin sitten ihan oma kirjoituksensa, samalla tavalla kuin Milanostakin :)
Olen nähnyt jo paljon västäräkkejä, mutta pääskysiä en sentään. Muita lintuhavaintoja mm. sinitiainen, leppälintu, kirjosieppo, jokirannan lokit, varpunen, viherpeippo, ja tänään näin närhen (joka oli yllättävän iso!) Sinivuokkoja näin kerran kun olin Pipsan kanssa kävelyllä, ja seuraavana päivänä päätin mennä samaa reittiä kamera mukana. Mutta koska se päivä ei ollut yhtä aurinkoinen, sinivuokot eivät enää olleet niin näyttäviä.
Tuntuu kummalta, että koulupäivät ovat niin lyhyitä, koska aikaa jää todella paljon, eikä aina tiedä, mitä sillä tekisi. Protuleiri, jolle menen apuohjaajaksi, on kesä- ja heinäkuun vaihteessa, ja muuten kesä varmaan kannattaisi käyttää paljolti kirjoituksiin lukemiseen. Olen soittanut eilen ja tänään todella paljon pianoa, ja sen jälkeen, kun sain ostettua lainaviulun itselleni, olen soittanut sitä enemmän kuin ennen. Omaksi huviksi on vain niin paljon motivoivampaa soittaa.
Ja nyt kevät.
'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti